Testamentatun omaisuuden oikeuden lajit
Testamenttimääräykset voidaan jakaa niiden oikeudellisen vaikutuksen perusteella neljään päätyyppiin: täysi omistusoikeustestamentti, rajoitettu omistusoikeustestamentti, käyttö- eli hallintaoikeustestamentti ja tuotto-oikeustestamentti. Nämä erot vaikuttavat siihen, millaisia oikeuksia testamentin saajalle siirtyy ja miten hän voi käyttää saamaansa omaisuutta.
Täysi Omistusoikeustestamentti
Täysi omistusoikeustestamentti antaa testamentin saajalleen laajimmat mahdolliset oikeudet testamentilla saatuun omaisuuteen. Tällä oikeudella saaja voi:
Käyttää ja hallita omaisuutta: Testamentin saaja voi asua kiinteistössä, käyttää irtaimistoa tai hyödyntää muuta omaisuutta omien tarpeidensa mukaan.
Saada omaisuuden tuoton: Esimerkiksi vuokratulot kiinteistöstä tai osingot osakkeista kuuluvat testamentin saajalle.
Luovuttaa omaisuuden edelleen: Testamentin saaja voi myydä, lahjoittaa tai muutoin luovuttaa omaisuuden, ilman rajoituksia.
Lisäksi testamentilla saatu omaisuus periytyy saajan omille perillisille, ellei hän testamenttaa sitä edelleen. Tällainen testamentti siirtää omaisuuden hallinnan ja omistuksen saajalle kaikissa merkityksissä, mutta siihen liittyy aina perintöverovelvollisuus, joka määräytyy saajan saannon arvon perusteella.
Rajoitettu Omistusoikeustestamentti
Rajoitettu omistusoikeustestamentti antaa saajalle oikeuden omistaa ja käyttää omaisuutta, mutta siihen liittyy tiettyjä rajoituksia. Esimerkiksi testamentissa voidaan määrätä, ettei omaisuutta saa myydä tai testamentata eteenpäin. Tällaisilla rajoituksilla pyritään usein varmistamaan, että omaisuus pysyy suvussa tai tietyn henkilön hallinnassa. Lisäksi voidaan määrätä, ettei perittyyn omaisuuteen muodostu avio-oikeutta perillisen ollessa avioliitossa.
Rajoitettu omistusoikeus voi olla tarkoituksenmukainen tilanteissa, joissa halutaan turvata esimerkiksi lesken tai muun perillisen taloudellinen asema samalla, kun varmistetaan, että omaisuus lopulta siirtyy rintaperillisille suvun sisäisesti. Hallintaoikeuden pidättäminen leskellä voi myös vähentää maksettavan perintöveron määrää sen henkilön osalta, joka saa omaisuuteen omistusoikeuden.
Käyttö- eli Hallintaoikeustestamentti
Käyttö- tai hallintaoikeustestamentti antaa testamentin saajalle oikeuden käyttää ja hallita omaisuutta ilman varsinaista omistusoikeutta. Tämä tarkoittaa, että saaja voi:
Asua kiinteistössä tai käyttää irtaimistoa: Saaja saa hyödyntää omaisuutta elinaikanaan.
Saada omaisuuden tuoton: Esimerkiksi vuokratulot kuuluvat hallintaoikeuden haltijalle.
Käyttöoikeus ei kuitenkaan sisällä oikeutta myydä tai luovuttaa omaisuutta, eikä se siirry saajan perillisille. Hallintaoikeuden lakatessa omaisuus siirtyy lopullisesti varsinaisille perillisille tai testamentin määräämälle henkilölle. Hallintaoikeudesta ei yleensä tarvitse maksaa perintöveroa, mutta omaisuuden omistajan perintövero voi pienentyä hallintaoikeuden arvon vuoksi.
Tuotto-oikeustestamentti
Tuotto-oikeustestamentti rajaa testamentin saajan oikeudet koskemaan pelkästään omaisuuden tuottoa, kuten vuokratuloja, osinkoja tai korkoja. Tällainen testamenttimääräys on usein tarkoitettu turvaamaan saajan toimeentulo ilman, että omaisuuden omistusoikeus siirtyy hänelle. Tuotto-oikeuden haltija ei voi myydä, luovuttaa tai testamentata omaisuutta eteenpäin, mutta hänellä on oikeus hyödyntää sen tuottoa elinaikanaan.
Tämäntyyppinen testamentti voi olla hyödyllinen tilanteissa, joissa halutaan varmistaa esimerkiksi lesken tai muiden omaisten toimeentulo siten, että omaisuus kuitenkin säilyy suvun tai tietyn henkilön omistuksessa pitkällä aikavälillä.
Lopuksi
Testamenttimääräysten luokittelu oikeuden laajuuden mukaan auttaa ymmärtämään, miten testamentilla voidaan säädellä omaisuuden hallintaa ja käyttöä eri perillisten kesken. Täysi omistusoikeustestamentti antaa saajalleen kattavat oikeudet omaisuuteen, kun taas rajoitetut muodot, kuten hallintaoikeustestamentti tai tuotto-oikeustestamentti, keskittyvät tiettyjen oikeuksien turvaamiseen ilman varsinaisen omistajuuden siirtämistä. Testamenttia laadittaessa onkin keskeistä arvioida saajien tarpeita sekä testamentin tarkoitusta, jotta omaisuuden jakaminen palvelee kaikkien osapuolten etuja mahdollisimman hyvin.