Lesken asema perimyksessä

Lesken asema perillisenä Suomessa

Lesken asema perintötilanteessa on turvattu Suomen lainsäädännössä, vaikka leski ei olekaan ensisijainen perillinen lain mukaan. Lesken oikeudet määräytyvät pääosin perintökaaren (40/1965) säädösten mukaisesti, ja ne koskevat erityisesti hallintaoikeutta yhteiseen kotiin ja sen irtaimistoon.

1. Lesken hallintaoikeus yhteiseen kotiin

  • Leskellä on oikeus pitää hallinnassaan puolisoiden yhteinen asunto ja sen tavanomainen irtaimisto, vaikka muu perintö menisi rintaperillisille (lapset ja heidän jälkeläisensä).

  • Tämä hallintaoikeus ei riipu siitä, omistiko edesmenneen puolison kuolinpesä asunnon kokonaan tai osittain.

  • Lesken hallintaoikeutta ei voida rajoittaa, ellei hänelle järjestetä vastaavaa asuntoa muulla tavoin.

2. Perimysoikeus ilman rintaperillisiä

  • Jos vainajalla ei ole rintaperillisiä (lapsia, lapsenlapsia jne.), leski perii koko jäämistön.

  • Jos myös leski kuolee myöhemmin ilman omaa testamenttia, hänen perillisensä (esimerkiksi hänen sisaruksensa) perivät tämän omaisuuden toissijaisina perillisinä.

  • Mikäli leski avioituu uudelleen, hänen oikeutensa edesmenneen puolison jäämistöön ei kuitenkaan automaattisesti muutu.

3. Lakiosa ja lesken asema

  • Leski ei ole oikeutettu lakiosaan, koska lakiosa kuuluu vain rintaperillisille.

  • Lakiosan vaatimukset eivät kuitenkaan voi syrjäyttää lesken hallintaoikeutta yhteiseen kotiin.

4. Testamentin vaikutus

  • Lesken asemaa voidaan parantaa testamentilla. Esimerkiksi edesmennyt puoliso voi määrätä testamentissaan lesken oikeudesta perintöön tai turvata hänen taloudellisen tilanteensa kuoleman jälkeen.

  • Testamentti voi myös vähentää rintaperillisten perintöosuuksia, mutta lakiosaa testamentilla ei voi poistaa.

  • Testamentti voi suoda omistus- tai hallintaoikeuden leskelle rajoitetusti tai rajoittamattomasti.

5. Avio-oikeuden vaikutus

  • Avioliiton päättyessä kuolemaan toimitetaan ositus, jossa leskellä on oikeus avio-oikeuden alaiseen omaisuuteen.

  • Jos vainajan omaisuus on suurempi kuin lesken, osituksessa leski voi saada tasinkoa.

  • Jos lesken omaisuus on suurempi, hänen ei tarvitse luovuttaa tasinkoa vainajan perillisille.

Lesken asema perintötilanteessa on vahvasti suojattu, erityisesti asumisen ja toimeentulon turvaamiseksi. Mikäli tilanteessa on epäselvyyksiä tai halutaan varmistaa lesken taloudellinen asema, testamentti on tärkeä työkalu. Ammattitaitoinen lakimies voi auttaa perintösuunnittelussa ja lesken oikeuksien varmistamisessa.

Edellinen
Edellinen

Testamentti

Seuraava
Seuraava

Testamentatun omaisuuden oikeuden lajit